Julkaistu 14.1.2025
Jännityspäänsärky liitetään usein niskan ja hartian alueen lihaskipuihin ja kireyksiin. Kun niskan ja hartian lihakset huutavat hoosiannaa päivästä toiseen jatkuvan jännityksen takia, samanaikainen päänsärky yhdistetään helposti siihen. Lihaskireyttä on pitkään pidetty jännityspäänsäryn syynä, mutta tiedemaailmassa on jo jonkin aikaa tiedetty, ettei näin ole.
Jännityspäänsäryn syitä ja mekanismeja ei vielä tunneta täysin. Aiemmin on arveltu, että jännityspäänsäryn aiheuttaa niskan, pään tai kasvojen alueen lihasten kireys, mutta tämä oletus on todettu vääräksi. Nykytiedon perusteella jännityspäänsärky johtuu aivoissa tapahtuvasta hermovälittäjäaineiden ja hermoverkkojen yliaktiivisuudesta. Tämä lisää kipuaistimusta käsittelevien hermoverkkojen aktiivisuutta, mikä lopulta tuottaa päänsäryn kokemuksen. Hermoverkkojen yliaktiivisuus voi myös herkistää kipua välittäviä hermoratoja, jolloin hyvin vähäinenkin ärsyke voi laukaista päänsäryn. (pubmed.ncbi.nlm.nih.gov)
Tähänkään lääketiede ei osaa antaa yksiselitteistä vastausta. Jännityspäänsäryn laukaiseviksi tekijöiksi on kuitenkin tunnistettu muun muassa stressi, ahdistuneisuus, jännittyneisyys, univaje, nestehukka, liiallinen kofeiinin käyttö, silmien siristely, pitkäaikainen staattinen päänasento, masennus, huono nukkuma-asento, pään ja niskan vammat, hampaiden narskuttelu sekä nälkä. Lista on pitkä ja vaihtelee lähteestä riippuen. Jokaisella laukaisevalla tekijällä on todennäköisesti jokin mekanismi, joka joko suoraan tai muiden tekijöiden kanssa vaikuttaa päänsärkyyn liittyvien hermovälittäjäaineiden aktiivisuuden lisääntymiseen.
Mutta hetkinen. Eivätkö pitkäaikainen staattinen päänasento, huono nukkuma-asento, huono ryhti ja hampaiden narskuttelu liity myös lihaskipuihin ja kireyksiin? Entä stressi? Eikö se aiheuta jännittyneisyyttä, ahdistusta ja heikennä unen laatua? Näinhän se on. Lihaskireys ja kivut esiintyvät usein samanaikaisesti jännityspäänsäryn kanssa, mutta niillä ei ole suoraa syy-seuraussuhdetta. Esimerkiksi stressireaktio voi hypotalamuksen, aivokuoren tai hormonaalisen toiminnan kautta vaikuttaa laajemmin aivojen hermovälittäjäaineiden aktiivisuuteen. Samalla se lisää lihaksiston jännittyneisyyttä – hartiat nousevat kohti korvia ja hampaat kiristyvät yhteen. Jos tähän lisätään vielä pitkäaikainen staattinen ja ergonomisesti huono työasento, voi seurauksena olla sekä lihaskireyttä että kipua.
Jännityspäänsärky ja lihaskireys voivat siis esiintyä samanaikaisesti ja niillä voi olla sama laukaiseva tekijä, mutta niiden välillä ei ole suoraa syy-seuraussuhdetta. Ei kuitenkaan voida täysin poissulkea, etteikö lihaskireyden synnyttämä kipuhermoratojen aktiivisuus voisi vaikuttaa myös muiden hermovälittäjäaineiden toimintaan ja siten herkistää kipua välittäviä hermoverkkoja entisestään. Toisaalta myös hermovälittäjäaineiden aktiivisuus saattaa vaikuttaa lihasten kireyteen. . (pmc.ncbi.nlm.nih.gov)
Jännityspäänsärky on yleisin päänsäryn muoto, ja sitä esiintyy kaikenikäisillä ihmisillä. Jännityspäänsärky on yleensä molemminpuolista. Se voi tuntua puristavana vanteena pään ympärillä, mutta myös eri puolilla päätä. Se on tyypillisesti lievää tai kohtalaista, mutta ei sykkivää. Päänsäryn kesto voi vaihdella muutamasta tunnista viikkoon. Siihen voi liittyä valonarkuutta ja ääniherkkyyttä, mutta harvemmin huimausta tai pahoinvointia. Lihaskipua ja kireyttä voi esiintyä samanaikaisesti päänsäryn kanssa, mutta kuten aiemmin mainittiin, niillä ei välttämättä ole suoraa vaikutusta toisiinsa. (ncbi.nlm.nih.gov)
Jännityspäänsärkyä voidaan hoitaa monin eri tavoin, kuten särkylääkkeillä, rentoutusharjoituksilla, akupunktiolla, psykoterapialla ja fysioterapialla. Hierontakin mainitaan joissakin yhteyksissä. Mutta jos jännityspäänsärky ja lihaskireys eivät ole suoraan yhteydessä toisiinsa, miksi hierontaan kannattaisi mennä?
Jos päänsäryn yhteydessä esiintyy lihaskipua ja kireyttä, on hieronta hyvä keino lievittää niitä, vaikka se ei suoraan vaikuttaisikaan itse jännityspäänsärkyyn. Lihaskipuihin ja kireyksiin hieronnalla sen sijaan voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Näin saadaan helpotusta ainakin toiseen vaivaan.
Jos lihaksiston kanssa ei ole ongelmia, mutta stressi painaa, voi hieronta silti olla hyödyllinen. Hieronnalla on yleisesti stressireaktiota lieventävä vaikutus. Mikäli stressi tai sen oheisoireet ovat jännityspäänsäryn taustalla, voi hieronnan avulla saavutettu stressin väheneminen helpottaa myös päänsärkyä. Kaikkea ei siis kannata ajatella vain suorien vaikutusmekanismien kautta, vaikka lääketiede pyrkiikin siihen.
Päänsärky on varsinkin pitkään jatkuessaan ärsyttävä vaiva, joka heikentää elämänlaatua. Toisinaan stressi voi olla kroonistunutta, jolloin sitä ei välttämättä tunnista helposti. Jännittyneisyyteenkin voi tottua, jolloin ei enää edes huomaa, miten hartiat ovat kohonneet kohti korvia. Päänsärky voi itsessään muodostua yhdeksi stressitekijäksi muiden joukkoon, mikä voi ylläpitää noidankehää, jossa sekä särky että kireydet jatkuvat.
Hieronta on tehokas ja vaikuttava hoitomuoto stressin lievittämiseen. Se voi siis toimia tukihoitona tai tehostaa muiden hoitojen vaikutusta.