Älä tule hierontaan, jos sinulla on jokin seuraavista:
Nämä voivat pahentaa sairautta tai oireita sekä hidastaa paranemista tai toipumista. Joidenkin kohdalla on olemassa tartunta riski
Tule hierontaan vain lääkärin luvalla
Lääkäri arvioi missä vaiheessa sairauden hoito on ja voiko hieronnasta olla haittaa hoidolle tai sairauden pitkittymistä tai pahenemista.
Seuraavissa tapauksissa oireilevia alueita ei voida käsitellä, mutta muualta voidaan hieroa:
Oireilevien alueiden käsittely voi pahentaa itse oiretta, levittää tautia laajemmalle ja hidastaa sen paranemista.
Kivunsietokyky on yksilöllistä. Yhtä oikeaa, kaikille sopivaa voimakkuutta ei ole. Tietynlainen kipu voi tuntua jopa miellyttävältä tai helpottavalta. Kivun määrän mittaamisen sijaan parempi olisi miettiä hieronnan miellyttävyyttä. Hieronta ei saisi tuntua epämiellyttävältä. Kivun määrä ole suoraan verrannollinen hoidon tehokkuuteen ja hoidosta saatavaan hyötyyn. Rentoutumisen kannalta liika kipu voi olla haitallista, koska se käynnistää tai ylläpitää kehon stressireaktiota.
Yleisemmin lihaskipu on nosisepstista tai tulehduksellista. Kivun syynä on tyypillisesti lihaskudoksen vahingoittuminen, verenkierron tai lihassolujen toiminnan häiriintyminen rasituksen tai trauman seurauksena. Näiden seurauksena vapautuu erilaisia välittäjäaineita, jotka aktivoivat lihaskudoksessa olevia kipua aistivia hermopäätteitä eli nosiseptoreita. Aktivaatio tarkoittaa sähköisiä impulsseja, jotka kulkevat kohdealueelta selkäytimeen ja sieltä edelleen aivoihin. Itse lihas ei tunne mitään, vaan kipu koetaan aivoissa. Siellä useat eri aivojen alueet osallistuvat kipuaistimuksen prosessointiin. Lopulta syntyy kokemuksemme kivusta eli missä se on, miltä se tuntuu, mitä se tarkoittaa, miten suhtautua siihen ja mitä ajatuksia ja muita tunteita siihen liittyy.
Kipu ei välttämättä johdu lihaksistosta, vaikka sen saattaa tiettyihin lihaksiin paikantaa. Neuropaattisessa kivussa kyse on vauriosta tai häiriöstä keskus- tai ääreishermostossa. Toiminnallisessa kivussa on kyse hermoston herkistymisestä tuntoärsykkeille. Idiopaattisessa kivussa syy voi jäädä tuntemattomaksi tai sen taustalla on psyykkiset tekijät.
Hieronnan vaikutusmekanismit ovat fysiologisia, neurologisia ja psyykkisiä. Lihaskudoksessa trauman tai rasituksen seurauksena syntyneeseen kipuun hieronta auttaa verenkiertoa, kudosnestettä ja kudoksen elastisuutta lisäämällä. Tällä tavoin kipureseptoreita aktivoiva toiminta lihaskudoksessa vähenee. Hieronnan kipua lievittävää vaikutusta selittää myös ns. porttisoluteoria. Siinä tunto ja liikeaistien aktivointi hieronnalla estää kipuaistimuksen etenemisen selkäytimestä aivoihin. Hieronta vaikuttaa myös aivoissa limbiseen järjestelmään, joka johtaa autonomisen hermoston ja hormonaalisen toiminnan rauhoittumiseen. Lopulta psyykkinen vaikutus tulee rentoutuneen kehon ja rauhoittuneen mielen yhteisvaikutuksesta. Hieronnalla voidaan siis saada aikaan kokonaisvaltaisesti kipua lievittävä vaikutus. Vaikka sillä ei suoraan mekaanista tai neurologista vaikutusta mm neuropaattiseen, toiminnalliseen tai idiopaattiseen kipuun lihaskudoksen kautta voida saada.
Henkilötunnus kysytään sen takia, että koulutettu hieroja on terveydenhuollon ammattihenkilö, jota koskee Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009, 10 §) ja siihen liittyvät kirjausvelvollisuudet. Kaikki tietojen antaminen on luottamuksellista eikä tietoja luovuteta eteenpäin.
Hieronnan tavoite on potilaan tilanteesta riippuen ongelma alueen lihasten kivun ja kireyksien vähentäminen. Hoito lisää lihaksen elastisuutta, poistaa lihassäikeiden supistustiloja ja normalisoi verenkiertoa ja siten parantaa lihasten hapen ja ravinteiden saantia. Aina ei yhdellä hoitokerralla saavuteta tavoitetta kaikilta osin. Toisinaan tietyt kohdat, jotka hieroja havaitsee olevan ongelmallisia ja joissa potilas tuntee kipua, kireyttä tms. poikkeavaa tuntemusta, eivät korjaudu yhden hoitokerran aikana. Tällöin olisi hyvä itse seurata tilannetta parin päivän ajan ja jos ongelma ei korjaannu, niin hierontaan olisi hyvä tulla 3-5 päivän sisällä. Myös jatkokäynnin jälkeen vointia tulisi seurata ja uusia hoito 3-5 kertaa lyhyen ajan sisällä. Tämän jälkeen on hyvä pitää taukoa, jos vaiva edelleen jatkuu ja viimeistään tässä vaiheessa harkita muiden hoitokeinojen lisäämistä. Jokainen meistä on kuitenkin oman kipunsa paras asiantuntija ja hieronnassa käynnin määristä ja tiheydestä jokainen päättää itse. Hieronnasta ylläpitohoitona voi olla hyötyä, mutta se kuinka usein hieronnassa tällöin tulisi käydä, kannattaa perustaa omaan kokemukseen siitä, millaista hyötyä hieronnasta kokee saaneensa. Ennakointi eli hoitoon tuleminen siinä vaiheessa, kun kipu on vielä lievää voi nopeuttaa paranemista ja onnistua jopa yhdellä hieronta kerralla.
Hieronnan jälkeen kannattaa ottaa rauhallisesti aina seuraavaan päivään asti. Lihaskireyksien hoitona ja ennaltaehkäisynä toimii parhaiten liike. ”Siinä missä omena päivässä pitää lääkärin loitolla, niin liike päivässä pitää hierojan loitolla” Suurin osa ei tarvitse mitään erityistä treeniohjelmaa liikettä varten. Liikettä voi harjoittaa lyhyinä pätkinä muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin monta kertaa päivässä. Alkuun liikettä tehdään kivun rajoissa ja pikku hiljaa on hyvä lisätä liikkeen mukaan venytyksiä. Kun liikeradat ovat normaaleja ja kivuttomia, niin voi lisätä voimaharjoittelua. Vahvat lihakset kestävät rasitusta paremmin ja siten myös kipeytyvät ja kiristyvät vähemmän. Omaan ryhtiin ja asentoihin on hyvä kiinnittää huomiota kuten myös ergonomiaan niin työssä kuin vapaa-ajalla. Näissä ilmeneviin ongelmiin on hyvä hakea apua esimerkiksi fysioterapeutilta.