Julkaistu 25.2.2025
Työssäni hieronta ja stressi ovat mukana, koska teen hierontaa, jonka tarkoitus on auttaa pitkittyneeseen ja kroonistuneeseen stressiin ja sen aiheuttamiin ongelmiin. On siis syytä hieman avata sitä, että mitä tarkoitan, kun puhun stressistä. Miten se vaikuttaa kehoon ja mieleen, mitä hieronnassa tapahtuu ja mitä hoidolla tavoitellaan.
Stressi on laaja käsite ja sitä voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta. Myös sen hoidossa on erilaisia lähestymistapoja siinä, että mitä hoidetaan ja mitä tavoitteita hoidoilla on. Itse lähestyn stressiä sen fysiologisesta näkökulmasta. Mitä kehossa ja mielessä tapahtuu, kun stressireaktio pitkittyy tai jopa kroonistuu.
Stressireaktio käynnistyy, kun jokin ulkoinen tai sisäinen stressitekijä aktivoi aivojen stressin säätelystä vastaavassa limbisessä järjestelmässä mantelitumakkeen. Tästä seuraa hypotalamuksen aktivoituminen, joka puolestaan aktivoi aivorungon kautta sympaattisen hermoston ja aivolisäkkeen kautta lisämunuaisten hormonituotantoa.
Nämä muutokset tuottavat monenlaisia selviytymisen kannalta tärkeitä fysiologisia muutoksia. Verenpaine ja syke nousevat. Hengitys tihenee ja pinnallistuu. Verenkierto lisääntyy erityisesti raajoissa verisuonten laajentuessa, kun taas ruuansulatus hidastuu verisuonten supistumisen myötä. Aistit herkistyvät ja korkeimmat aivotoiminnot lisääntyvät, joka johtaa keskittymisen ja ajattelun tehostumiseen.
Fysiologiset muutokset tuottavat emootion/tunnereaktion, joka voi olla poikkeava tuntemus vatsassa, puristava tunne rinnassa, kuumotusta eri puolilla kehoa, tikkuilua iholla tai jännittyneisyyttä lihaksistossa. Emootioon yhdistyvät tietoiset havainnot ympäristöstä sekä muistista löytyvä tieto aiemmista vastaavista tilanteista ja niihin liittyneistä ajatuksista ja tuntemuksista. Näiden yhteisvaikutuksesta syntyy tietoinen tunne/tunnetila.
Stressireaktion pitkittyessä ja kroonistuessa selviytymisen kannalta tärkeät toiminnot muuttuvat haitallisiksi. Keho ja mieli käyvät ylikierroksilla, joka haittaa unta, palautumista, rauhoittumista ja keskittymistä. Immuniteetti heikentyy, ruoansulatus ei toimi kunnolla ja lihakset alkavat väsymään ja kipeytymään. (ncbi)
Hieronnan kannalta olennaista on stressin yhteydessä ilmenevä lihaskireys ja lihaskipu. Stressireaktio saa aikaan lihaksistossa jännittyneisyyttä. Lihaksissa tapahtuu supistusta, vaikka mitään varsinaista liikettä ei tapahdu, kuin korkeintaan hartioiden nousua kohti korvia. Kun siihen tyypillisesti yhdistyy huono työergonomia, niin lihakset joutuvat tekemään hyvin pitkäkestoista isometristä eli staattista työtä. Tämä jännittyneisyys johtuu useista tekijöistä, jotka ovat seurausta stressireaktiosta.
Limbisen järjestelmän eri alueiden ja motorisen aivokuoren välillä on olemassa suoria yhteyksiä. Stressireaktio voi siis aktivoida aivojen motorisia alueita suoraan, josta saattaa seurata tahatonta lihasjännitystä. (onlinelibrary)
Sympaattisen hermoston aktivoituminen lisää lihassupistusta välittävien hermojen aktiivisuutta. Tämä refleksinomaisesti selkäytimessä tapahtuva herkistyminen lisää lihasten supistusta sekä niiden pysymistä valmiustilassa ja jännittyneinä. (pubmed)
Stressihormoneilla on pidempiaikaisia vaikutuksia lihasjännitykseen. Esimerkiksi Glukokortikoidit voivat herkistää lihassupistusta välittäviä hermosoluja, mikä lisää lihasjännitystä. Adrenaliini ja noradrenaliini vaikuttavat myös suoraan lihaksiin ja hermoihin, lisäten niiden supistumisherkkyyttä. (pubmed)
Hieronnan vaikutus tulee tunto- ja liikeaistin aktivaation kautta sekä muokkaavan eli kitkan ja paineen tuottaman liikkeen ja lämmön vaikutuksesta. Itse lihaskudoksessa tapahtuu elastisuuden lisääntymistä ja verenkierron voimistumista. Lihas siis pehmenee ja sen hapen saanti helpottuu. Tällöin kipurataa aktivoiva toiminta lihaksessa vähenee. Sitä, miten ja minkälaisia muutoksia hieronta saa aikaan autonomisen hermoston toiminnassa, ei tarkkaan tunneta. Eli mistä johtuu, että hieronta aktivoi parasympaattista hermostoa ja vähentää sympaattisen hermoston aktivaatiota. Tai että mikä saa aikaan limbisessä järjestelmässä stressihormonien tuotantoa vähentävän toiminnan.
Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu näin tapahtuvan. Historiallisesti on pitkään tiedetty, että hieronta helpottaa ainakin tilapäisesti stressiä ja ihminen kokee olonsa rentoutuneeksi. Myös mielen vaikutus on hyvä ottaa huomioon. Hierontaan tullessaan ihminen tietää kohta rentoutuvansa eli osaa odottaa tietynlaista vaikutusta. Miellyttäväksi koettu hieronta vahvistaa odotusta. Näin ollen on oletettavaa, että limbisessä järjestelmässä tapahtuu stressireaktiota vähentäviä muutoksia myös ilman hieronnan vaikutusta. Mutta todennäköisesti näiden yhteisvaikutus on se merkittävin tekijä, joka saa aikaan voimakkaan rentouden tilan.
Autonomisessa hermostossa sympaattisen hermoston aktivaatio siis vähenee ja siten lihasten supistusta aiheuttava toimintakin vähenee. Kun hieronnalla on saatu lihaksen lepopituus palautettua ja lisättyä elastisuutta, niin hermostollisen aktivaation vähenemisen myötä lihas ei ala heti uudestaan supistamaan eli jännittymään. Samalla parasympaattisen hermoston aktivoitumisen seurauksena ruoansulatus ja muut palautumiseen liittyvät toiminnot voimistuvat. Tämä saa aikaan rentouden ja rauhallisuuden tunteen. (amtamassage)
Hieronnalla on tutkimusten mukaan merkittävää vaikutusta hormonaaliseen toimintaan. Hieronta alentaa syljen ja virtsan kortisoli pitoisuutta välittömästi hieronnan jälkeen. Hieronnalla voi olla myös pitkäaikainen kortisolia alentava vaikutus, kun hierontaa annetaan useita kertoja säännöllisesti.
Useissa tutkimuksissa on havaittu, että verenpaine laskee hierontahoidon aikana tai heti sen jälkeen hieman. Noin 2-12mmHg. Hoidon kohdistamisella kehon eri alueille on havaittu olevan vaikutusta siihen, että tapahtuuko lasku diastolisessa vai systolisessa verenpaineessa. Pysyvämpää verenpaineen laskua hieronnalla voi olla verenpainetautia sairastaville, kun hierontaa annetaan useita kertoja säännöllisesti.
Sykettä hieronta laskee välittömästi hoidon jälkeen. Lasku on pientä noin 3-6 lyöntiä/minuutissa, mutta vaikutus ei jatku hieronnan jälkeen. (pmc)
Vaikka hieronnalla voidaan saavuttaa mitattavaakin vaikutusta stressiin, niin merkittävämpi vaikutus sillä on omaan olotilaan. Rentouttavan hieronnan jälkeen on tyypillisesti kevyt ja rauhoittunut olo. Jännittyneisyys on poissa ja lihakset tuntuvat rennoilta ja liikkuvuus on helpottunut. Tuossa hetkessä ei ensimmäiseksi mieleen nouse ikävät ja stressaavat asiat. Tai ne tuntuvat kaukaisilta merkityksettömiltä. Olotilaa voi omalla toiminnallaan pitkittää ottamalla hieronnan jälkeisen ajan rennosti. Töitä ja raskasta liikuntaa kannata välttää. On syytä myös välttää asioita ja ajatuksia, joissa on riski, että ne pahoittavat mielen tai saavat ajatukset keskittymään niihin liiaksi. Kevyt liikunta, lukeminen rauhoittavat harrastukset ja mukava rauhallinen seura ovat hyviä rentouden tilaa vahvistavaa tekemistä.