Julkaistu 30.11.2024
Niska jumissa ja pään kääntäminen tekee kipeää. Lapaluun ja selkärangan välissä tuntuu kipua ja kireyttä. Hartiassa, lapaluun yläkulman alueella, tuntuu polttavaa kipua. Alaselässä, ristiselän ja pakaran alueella, esiintyy pakottavaa kipua. Kumartuminen tai selän ojentaminen aiheuttaa kipua. Kuulostaako jokin näistä tutulta?
Lihaskipu on helppo hyväksyä ja ymmärtää, kun sen syynä on jokin tiedostettu rasitus tai vamma. Mutta mitä tarkalleen ottaen lihaksessa tapahtuu, kun se kipeytyy? Eli mitä lihaskipu on ja mistä se johtuu?
Lihaskipu on kipua siinä missä mikä tahansa muukin kipu kehossa. Lihaksissa, kuten muissakin elimissä, on kipureseptoreita. Ne ovat hermosolujen vapaita päätteitä, jotka sijaitsevat lihaskudoksessa. Kun jokin ärsyke aktivoi näitä hermopäätteitä, syntyy sähköinen impulssi, joka kulkee hermosolujen haarakkeita pitkin selkäytimeen ja edelleen aivoihin. Tätä hermorataa kutsutaan kipuradaksi. Itse lihas ei siis tunne kipua, vaan se havaitaan ja koetaan aivoissa. (pmc.ncbi.nlm.nih.gov)
Kipuradan aktivoituminen alkaa kipureseptoreista, jotka sijaitsevat ääreishermoston hermosolujen vapaina päätteinä lihaskudoksessa. Lihaskudoksessa ne aktivoituvat tyypillisesti mekaanisten ärsykkeiden, tulehduksellisten tekijöiden ja happamuuden muutosten synnyttämien kemiallisten aineiden vaikutuksesta.
Yleensä kivun taustalla on jokin lihaskudoksen vaurio tai häiriö, joka voi johtua traumasta tai liiallisesta rasituksesta. Liika rasitus ei aina tarkoita raskasta fyysistä suoritusta, vaan sitä voi olla myös esimerkiksi pitkäaikainen pään kannattelu huonossa asennossa, kuten tietokoneella työskennellessä.
Kudosvauriossa mekaaninen liike voi aktivoida kipuhermopäättietä suoraan, mutta tyypillisesti lihaskivun aiheutuu kemiallisesti. Vaurioituneesta lihaskudoksesta vapautuu muun muassa adenosiinitrifosfaattia (ATP), joka kiinnittyy kipureseptoreihin ja aktivoi kipuradan. Kipureseptorien aktivoituminen puolestaan johtaa esimerkiksi substanssi P:n vapautumiseen, mikä vaikuttaa verenkiertoon ja saattaa aiheuttaa turvotusta. Lihaskudosvauriossa vapautuu myös tulehdusvälittäjäaineita, kuten prostaglandiineja, jotka lisäävät kipureseptoreiden herkkyyttä.
Lihasspasmi eli tahaton lihassupistus on yksi kivun aiheuttajista. Spasmi voi johtaa iskeemiseen tilaan, jossa lihassolut eivät saa riittävästi happea. Tämä puolestaan aiheuttaa pH:n laskua ja edelleen typpi ionien lisääntymiseen lihaskudoksessa. Myofaskiaaliset triggerpisteet (MTrP) voivat myös liittyä iskeemiseen tilaan. Triggerpisteet ovat lihaksessa sijaitsevia pistemäisiä, kovettuneita alueita, jotka syntyvät yksittäisten lihassäikeiden, eli sarkomeerien, jäädessä jatkuvaan supistustilaan. Tämä laukaisee edellä kuvatut tapahtumaketjut, jotka lopulta aktivoivat kipuradan. (pmc.ncbi.nlm.nih.gov)
Lihaskudoksesta selkäytimeen kulkee erilaisia ääreishermoston hermosoluja. Näistä A-delta- ja C-säikeet välittävät kipua. C-säikeet johtavat kipua hitaammin, ja niiden aktivoituminen aiheuttaa pitkäkestoista, tylppää kipua. A-delta-säikeet välittävät kipua nopeammin. Lihaskipuun liittyvät useammin C-säikeet. Selkäydin toimii kipuradan välittäjänä, jonka kautta ääreishermostosta saapuva kipuviesti kulkee aivoihin.
Aivoissa kipusignaali saapuu niin kutsuttuun kipumatriksiin. Ensimmäisenä aktivoituvat talamus ja insula. Talamuksesta signaali siirtyy edelleen somatosensoriselle aivokuorelle ja pihtipoimuun. Lopulta aktivaatio etenee etuaivokuorelle ja mantelitumakkeeseen.
Vaikka kivun tietoinen kokemus ja sen arviointi tapahtuvat etuaivokuoressa, suuri osa kivun käsittelystä perustuu aivojen automaattisiin, tiedostamattomiin toimintoihin. Näin ollen reaktiomme kipuun eivät ole täysin tietoisen hallintamme alaisia. (musculoskeletalkey.com)